Moi! Mun nimi on Cesilia Syrjälä ja opiskelen viimeistä vuotta parturikampaajaksi Salon seudun ammattiopistossa. Olen iloinen ja kannustava persoona. Olen kaikille ihmisille avoin ja tykkään tehdä tuttavuutta uusiin ihmisiin. Asun Halikossa äidin, pikkuveljen ja äidin miesystävän kanssa. Kun saan töitä muutan omilleni Salon keskustaan tai sitten Turkuun.
Parturikampaajan hommat alkoivat kiinnostaa noin 13 ikävuodella kun katsoin vierestä kummitätini kampaamo hommia. TET:issä en ole ikinä kampaamossa ollut tutustumassa ennen hiusalalle tultuani.
Yläasteella kuviot oli aika selkeät että haen hiusalalle, ja yhteishaussa ykköshakuni olikin sitten hiusala ja toisena autopuoli. Sain kutsun pääsykokeisiin jonka jälkeen odottelin kirjettä kotiin päätöksestä ja kesän lopussa sainkin sitten tietää että mut on valittu!
Kun ensimmäinen vuosi hiusalalla alkoi, meinasin pökertyä jännityksestä. Pelotti niin paljon maisemanvaihdos yläasteelta amikseen. Minulla onneksi oli luokalla vanhoja kavereita ja tuttuja ala -ja yläasteelta niin tiesin sen etten ole jäämässä yksin. Kaikki oli niin uutta ja kiehtovaa kun hiusala alkoi, tykkäsin niin kovin oppia uusia juttuja. Opeimme erilaisia föönauksia, hiustenleikkauksia, hoitoja ja kevään puolella värjäyksiä, mutta koko vuosi oli suurimmaksi osaksi teoria painoitteista. Amistylessä aloimme tekemään asiakkaita kevään puolella.
Toisella vuodella saimme uudet hiusalan tilat. Oli jännittävää taas vähän vaihtaa maisemaa kun aikaisemmat tilat olivat vähän erillään muista aloista mutta nyt olimme kaikki samassa rakennuksessa muiden kanssa. Meille sanottiin että toinen vuosi tulee olemaan rankka, ja sitä se tosiaan oli, ainakin minulle. Meille tuli paljon enemmän asiakaspalvelu päiviä ja jotkut niistä kesti kello kymmenestä ilta kuuteen. Meille tuli työssäoppimispaikalla hoidettavat näytöt tietoon ja ne olivat suuri stressin aihe minulle sillä olen kova murehtimaan ja stressaamaan kaikkea. Stressi kaikista hoidettavista tehtävistä, näytöistä ja iltaan asti kestävistä koulupäivistä uuvuttivat minua ja olin niin kahden vaiheilla jatkanko alalla. Päätin jatkaa siihen asti kunnes valmistun sillä tämä ala oli nimenomaan juuri sitä mitä halusin enkä voinut luovuttaa. Hoidin toisen vuoteni hiusalalla kunnialla kotiin.
Kolmas vuosi on ollut todella työpainoitteista. Aluksi joka viikko kaksi päivää työssäoppimista (to,pe) ja kaksi päivää amistylessä (ti,ke) ja maanantait olivat yleensä teoriaa tai hiustenleikkaus kurssia. Loppua kohden on ollut lähes päivittäin työssäoppimista. Työssäoppimispaikalla olen viihtynyt hyvin ja olen saanut kehuja ja kannustusta.
Kolmannella vuodella olen huomannut että olen oikeasti oppinut kaikki perusasiat ja olen ainakin omasta mielestäni ihan taitava. Tämä vuosi on ollut varmaan minulla se jossa olen ollut kaikista innokkain oppimaan ja hoitamaan asiani hyvin. Kiitän opettajia kannustamisesta, ymmärryksestä ja auttamisesta.
Olen huomannut tämän kolmen vuoden aikana sen että miesten hiustenleikkaukset ja ylipäätään parturityöt ovat minulle mieleisimpiä ja työpaikallakin minua kehuttiin ja sanottiin että ne ovat minun vahvuuksiani. Töihin aijon hakea parturiin, niin saan tehdä sitä mikä on minun intohimoni.Joskus tulevaisuudessa saatan mennä opiskelemaan lisää jotain kauneusalaa (kosmetiikkaneuvoja, kosemtologi yms.) ja jos raha sen sallii lähden meikkikouluun koska kauneudenhoito on aina ollut lähellä sydäntäni!
